|
Post by Sussu VRL-12636 on May 15, 2019 12:52:14 GMT
Riinalan Viola
om. Irina Jokela Viola on mukava ja monipuolinen heppakaveri, jonka kanssa tavoitteena on kilpailla niin esteillä, kuin koulussakin. Hieman tammamaisen luonteen omaava tamma on ollut omistajallaan Irinalla kolmevuotiaasta asti. Omistaja: Irina Jokela on 29-vuotias pesunkestävä hevosnainen, joka on jossain muodossa touhunnut aina hevosten kanssa. Nuorempana pyöri äitinsä mukana tallilla hoitamassa hevosia ja silloin tällöin ratsastamassa. Alkeiskurssin nainen aloitti 8 vuoden iässä ja siitä saakka ratsastusharrastus onkin jatkunut kokoajan aktiivisena. Irina on koulutukseltaan hevoshieroja ja kiertääkin lähikunnissa hieromassa hevosia, jonka lisäksi Irinalla on ratsastuksenohjaajan koulutus ja käy muutamana päivänä viikossa pitämässä ratsastustunteja läheisellä ratsastuskoululla. Irina on 165cm pitkä vaaleaverikkö, jonka paksut vaaleat hiukset ovat usein siistillä letillä tai korkealla ponihännällä. Luonteeltaan Irina on todella ystävällinen ja tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa. Kotitalli: Viola asuu omistajansa Irina Jokelan pihassa pienellä kotitallilla. Karsinoita tallissa on neljä kappaletta, joiden lisäksi tallista löytyy lämmin varustehuone. Tallilta löytyy hyväpohjainen ja kohtalaisen iso kenttä, joka pyritään pitämään talvisinkin edes jonkinlaisessa kunnossa ratsastusta ajatellen. Kaikki tallin asukkaat tarhaavat yhdessä suuressa metsätarhassa, jonka lisäksi viereiset pellot on vuokrattu laidunkäyttöön. Tallissa asustaa Violan lisäksi: Paku, tummanrautias torinhevonen, 19v, Iirinan äidin kouluruuna Pixie, voikko eestinhevostamma, 6v, täysihoitopaikalla Villi, musta suomenhevosruuna, 10v, täysihoitopaikalla
|
|
irina
New Member
Posts: 2
|
Post by irina on Jul 3, 2019 12:11:38 GMT
02.12.2018 Joulu on taas
Meidän perheessä on aina tykätty joulusta oikein kunnolla. Heti ensilumien sataessa pitää rynnätä ulos ottamaan heppojen kanssa joulukuvia ja viimeistään joulukuun alussa tallia aletaan koristella jouluisammaksi. Niin kävi tänäkin vuonna. Joulukorttikuvat napsittiin jo marraskuussa ensilumen sataessa, jolloin olin Violankin pukenut tonttulakkiin ja itse olin kääriytynyt villaiseen ratsastushameeseeni. Äitini oli toiminut kuvaajana ja olimme napsineet vaikka minkälaisia kuvia pihassa. Kuvat on siis hoidossa, joten nyt kun joulukuu on saapunut, voin keskittyä rauhassa tallin koristelemiseen.
Eilen, joulukuun ensimmäisenä päivänä asentelin jo ulos jouluvaloja. Tallin oven yläpuolella on kauniit tähtivalot ja läheiseen puskaan heitin vaikka minkälaista valaistusta. Heppojen tarhaan raahasin parit uudet oksat järsittäviksi ja Viola oli siinäkin hommassa kovin avulias. Tamma nyppi oksaa jo raahatessani sitä tarhan keskelle, eikä tamman toiminta ainakaan auttanut kohtalaisen suuren oksan siirtelyssä paikasta toiseen. Talliin sisälle asettelin muutamia joulukoristeita, lähinnä varustehuoneen puolelle, että hevoset eivät pääse niitä tuhoamaan.
Kahden aikoihin lähdimme Violan, äitini ja Pakun kanssa maastolenkille. Itse tulin vielä maastakäsin, kun emme ole kertaakaan vielä selästä käsin ehtineet maastoilemaan. Viola oli todella vireä ja esittikin meille kapealla hiekkatiellä parit joulujuhlaliikkeet. Pienellä ärähdyksellä ja narun nyppäisyllä tamma kuitenkin asettui ja saimme jatkaa loppulekin aika rauhallisella meiningillä. Äitini valitteli melkein koko lenkin kylmyyttä Pakun selässä istuskellessaan, mutta minulle ainakin tuli kuuma nuoren katujyräni kanssa kävellessä. Talliin palattuamme hevoset pääsivät tyytyväisinä tarhaan mutustamaan heinää ja itse suuntasin äitini kanssa sisälle juomaan glögiä ennen kuin tämä lähtisi takaisin kotiinsa.
|
|
irina
New Member
Posts: 2
|
Post by irina on Aug 5, 2019 9:38:26 GMT
02.08.2019 Kouluvalmennus - valmentajana Jenna
Olin tullut katsomaan Irinan ja Violan ratsastusta, sillä nainen kertoi tamman olevan ulkopuolista arviota vailla. Ratsukko oli jo lämmittelemässä kentällä, joten seurailin hetken kulkua ennen kuin aloin ohjeistamaan. Alkuun tehtiin tuikitavallisia siirtymisiä pysähdys-käynti-ravi tasolla. Viola kuumeni tänään herkästi mutta Irina ei moisesta hätkähtänyt. Kun Violan kulku tasoittui tamman huomatessa kiukuttelun olevan turhaa, oli siinä näkyvissä selkeästi lupaava kouluratsun alku. Pikkuhiljaa siirtymiset saatiin napakoiksi ja tapahtumaan askeleessa eikä pysähtyminenkään aiheuttanut tammalle kaiken kattavaa maailman loppua.
Välikäyntien jälkeen otettiin taivutusharjoituksia, jossa alkuun ratsastettiin syvälle kulmaan ja siitä sitten seuraavalle sivulle. Viola oli alkuun tätäkin harjoitusta vastaan mutta ei niskoitellut samaan tapaan vastaan kuin siirtymisissä. Tamma taipui kauniisti niin halutessaan. Jokusia kertoja Irina ei ollut ihan omien tehtäviensä tasalla, jolloin taivutus jäi hieman puolitiehen eikä suoristuskaan aina ollut ihan ajoissa. Pitkille sivuille tehtiin lisäksi iso voltti, jossa päästiin lisää taivuttelemaan. Käynnissä työskentely sujui Violan kanssa hyvin, joten siirryttiin tekemään samat harjoitukset ravissa. Tässä suurin kompastuskivi tuntui olevan kulman ratsastus, joten kulmaan tultaessa pyysin ratsukkoa siirtymään ensin käyntiin ja takaisin raviin kun kulma oli ratsastettu läpi. Muutaman kerran jälkeen kokeiltiin taas tulla kulmaan ravissa ja tällä kertaa Viola malttoi kuunnella apuja myös ravissa. Isojen volttien sujuessa hyvin myös ravissa, muokattiin harjoitukseen kaksi pienempää volttia. Alkuun ratsukolla meinasi vähän loppuosa luisua mutta Irina korjasi hyvin huomautuksesta.
|
|