|
Post by Sussu VRL-12636 on Jul 3, 2019 12:25:16 GMT
Kiowa Kola
om. Jozefine Ramakers Suurikokoinen mustangitamma, joka on saapunut Jozefinen omistukseen lähes villinä. Luonteeltaan Kiwi on todella herkkä ja arvaamaton, mutta kovalla työllä siitä saa varmasti todella kivan kaverin. Omistaja:Omistajasta kattava esittely tällä sivulla! Kotitalli:Jozefine asuu hevosineen Yhdysvalloissa Arizonassa. Tällä on pihassa neljän hevosen talli, pyöröaitaus, sekä varsin toimiva ratsastuskenttä. Tallissa asuu Kiwin lisäksi Jozefinen kilpahevonen, quartertamma Rhonda, sekä vaihtelevasti kaksi koulutuksessa olevaa hevosta Jozefinen työnantajalta.
|
|
|
Post by jozefine on Nov 6, 2019 13:40:29 GMT
06.11.2019 Valoa tunnelin päässä?
Huokaisin syvään ja kiipesin istumaan pyöröaitaukseni reunalle. Kiwi silmäili minua epäilevästi aitauksen toisesta reunasta, mutta hetken kuluttua laski päänsä alas, pärskähti kertaalleen ja käveli uteliaasti lähemmäs. Istuin täysin rauhassa paikoillani ja pidin katseeni maassa. Annoin Kiwin haistella minua rauhassa, jonka jälkeen hitaasti kohotin käteni sitä kohti. Tamma antoi minun hetken rapsuttaa kaulaansa, jonka jälkeen se tuttuun tapaansa ampaisi pukitellen aitauksen toiseen reunaan. Olen työskennellyt mustangini kanssa jo yli puoli vuotta ja aluksi tuntuikin että edistystä tapahtui, mutta kun yritin ensimmäistä kertaa totuttaa tammaa satulaan, menimme reilusti takapakkia ja Kiwi onnistui potkaisemaan minua reiteen. Sen jälkeen epätoivo oli alkanut ottaa valtaa ja olin miettinyt usein tulisiko Kiwistä ikinä ratsua, mutta olin päättänyt olla luovuttamatta.
Tällä hetkellä arkiset toimenpiteet sujuvat Kiwin kanssa kohtalaisen hyvin, se antaa minulle tarhasta kiinni yleensä vartin sisällä, se kulkee taluttaessa kauniisti, kunhan eteen ei tule mitään yllättävää ja harjaaminen onnistuu. Kiinni Kiwiä ei saa sitoa, kerran tein sen virheen ja tamma kiskaisi laudan irti aidastani. Sitä virhettä en uudelleen tee, mutta Kiwi osaa seistä nätisti paikallaan, kun pidän narua kädessäni. Pyöröaitauksessa työskentelemme lyhyissä jaksoissa lähes päivittäin, mutta välillä annan Kiwille suosiolla viikon tai kahden vapaita, jolloin käyn vain tarhassa vähän rapsuttelemassa sitä.
Nyt koulutus alkaa taas olla siinä pisteessä, että olen päättänyt yrittää satulointia. Hyppään lopulta alas aidalta, nostan kevyimmän lännensatulani alas aidan päältä ja kannan sen pyöröaitauksen keskelle. Tämä on Kiwille jo tuttua ja olenkin antanut sen usein haistella satulaa. Kiwi tulee taas tekemään tuttavuutta satulan kanssa ja pujotan tammalle naruriimun päähän. Teemme hetken harjoitteita narun päässä, jonka jälkeen nappaan satulan kantooni. Kuljemme ympäri pyöröaitausta, minä kannan satulaa ja Kiwi seuraa perässäni narun päässä. Lopulta pysähdymme keskelle ja rauhallisesti nostan satulan Kiwin selkään. Rapsutan tammaa ihan muutaman sekunnin ajan ja nostan satulan alas. Palkkaan Kiwin nameilla ja toistan harjoituksen pariin otteeseen.
Kun olemme harjoitelleet satulan kanssa viitisen minuuttia, annan satulan olla tamman selässä vähän pidempään ja lopulta saan satulavyön kiinni. Tämä on Kiwiltä jo todellinen saavutus ja palkkaankin sen suurella kasalla leivänpaloja. Kun tamma on syönyt ne maasta, kävelemme kerran pyöröaitauksen ympäri, pysähdymme keskelle ja nappaan satulan pois. Kehun Kiwiä maasta taivaisiin ja tamma katsoo minua hieman tylsistyneenä. Tällä kertaa se ei ollut satulasta moksiskaan, mikä boostasi koulutusintoni taivaisiin. Tämän edistyksen jälkeen minun tulee olla tarkkana, etten lähde etenemään liian nopeasti, vaan jatkan hyvin hidasta työstöäni. Nyt Kiwi näytti siltä, että se on valmis tähän seuraavaan vaiheeseen. Jos kaikki sujuu hyvin, toivon olevani ratsailla kevääseen mennessä.
Ylpeänä hevosenomistajana vien tammani tarhaan kavereiden luokse ja jään hetkeksi portille katselemaan ruunikonkirjavaani. Kiwi on kasvanut tulonsa jälkeen todella paljon, niin henkisesti kuin fyysisesti. Se ei vielä luota minuun täysin, eikä välttämättä koskaan tulekaan luottamaan, mutta hyvällä mallilla koulutus on nyt jos vertaa parin kuukauden takaiseen aikaan. Kyllä siitä vielä ratsu tulee!
|
|