|
Post by Sussu VRL-12636 on May 13, 2019 11:13:49 GMT
Night Fury Kern
om. Anneli "Anny" Honkasalo
Fury on monien mielestä itse paholainen, mutta Annyn se hurmasi heti ensisilmäyksellä. Alku ei todellakaan ollut ruusuilla tanssimista tämän haastavan orin kanssa, mutta kunhan ratsukko tutustui toisiinsa, on meno vähitellen alkanut tasoittua. Anny aloittaa kilpailemaan Furyn kanssa kesällä 2019.
Omistaja: Anny Honkasalo on 24-vuotias nainen, joka on toiminut hevosten parissa pikkutytöstä saakka. Annyn vanhemmat omistavat hienon hevostilan virtuaalisessa Keski-Suomessa, jossa he kasvattavat suomalaisia puoliverisiä. Anny on kouluttautunut ratsuttajaksi ja kouluttaakin vanhempiensa, sekä muutamien asiakkaiden nuoria hevosia, jonka lisäksi nainen on lähtenyt laajentamaan osaamistaan ongelmahevosten puolelle. Anny on ihmisten parissa ehkä hieman yrmyn näköinen ja vähäpuheinen, mutta hevosten kanssa nainen on luonnostaan todella taitava ja hän lukee hyvin hevosta. Kunhan Annyyn tutustuu, ei hän ole millään tavalla yrmy, eikä edes hankala, vaikka ensivaikutelma saattaakin sellaisen kuvan antaa. Annylla on useita tatuointeja ympäri kehoa ja naisen oikea käsivarsi on lähes täynnä tatuointeja. Naisella on myös jonkin verran lävistyksiä ja hän värjää ahkerasti hiuksiaan mustiksi. Kotitalli: Fury asuu Annyn vanhempien hevostilalla, joka koostuu kahdesta suuresta tallirakennuksesta, kahdesta ratsastuskentästä, sekä talvisin lämmitetystä hyväpohjaisesta maneesista. Fury asuu oritallissa ja tarhaa yksin tilavassa hiekkatarhassa. Anny ja tämän vanhemmat ovat ainoat, jotka tallin henkilökunnasta käsittelevät oria.
|
|
|
Post by Sussu VRL-12636 on Nov 6, 2019 14:04:01 GMT
06.11.2019 Vaikea, vaikeampi, Fury (kirjoittanut omistaja Anny)
"Hitto Fury! Miten mun on tarkotus lähteä hyvillä mielin treenaamaan, jos en saa ketään hoitamaan sua", mutisin turhautuneena vasten mustan orini turpaa. Fury katselee minua lempeästi korvat hörössä. Suljen hetkeksi silmäni, hengitän syvään ja avaan silmäni. "Okei Fiia, ethän loukannut?" käännyn ystävääni kohden, joka puistelee hiekkoja housuistaan. Fury oli lingonnut naisen jo kolmatta kertaa maahan puolen tunnin sisällä. "En loukannut, onneks. Mut Anny mun on pakko sanoo, toi hevonen on vaarallinen ja mä en sen selkään enää kiipeä. Sä oot mun paras kaveri ja auttaisin sua melkeen missä vaan, mut tähän hommaan en rupee", brunette sanoi kädet lanteillaan ja pysytteli kauempana. "Joo, mä ymmärrän. Mä tiedän et Fury osaa olla kunnon kusipää, mut mun on pakko saada joku liikuttamaan sitä mun reissun ajaksi", sanon väsyneenä ja käyn Fury perässäni poimimassa kypäräni maneesin laidalta. "Mä voin kyllä juoksuttaa sen muutaman kertaa jos siitä on apua, mutta selkään en mene", Fiia lopulta myöntyi ja nyökkään kiitollisena. "En mä oo poissa kun vaan pari viikkoa, mut en mä haluis että se vaan seisoo. Isä onneks lupas ratsastaa sillä pari kertaa, niin ehkä se sit riittää", huokaisen. Olen lähdössä pariksi viikoksi Hollantiin kouluttautumaan, enkä viitsi kahden viikon takia raahata Furya mukanani. Se vain on sellainen hevonen, jolle on mahdotonta löytää liikutusapua.
Kiipeän lopulta itse ratsaille ja Fiia jää maneesin keskelle katselemaan menoamme. Otan heti ohjat käsiini ja siirrän Furyn raviin. Ori ravaa eteenpäin tyytyväisenä, eikä havaittavissa ole mitään siitä, kuinka se hetki sitten linkosi Fiiaa maahan rodeoesityksillään. "Toi on kyllä kummallinen hevonen. Sua se katsoo jumaloiden ja kaikki muut se yrittää tappaa", Fiia tuhahtaa. "Ei se nyt tappaa yritä. Se on vaan hyvin valikoiva ihmisistä", puolustelen. Fury on minulle uskomattoman tärkeä, vaikka se on ollut omistuksessani vasta vähän yli vuoden. Ensitapaamisestamme asti olen rakastanut sitä ihan järjettömästi ja ilmeisesti Fury tuntee samoin, koska se hyväksyi minut uskomattoman nopeasti ihmisekseen. Fury kyllä kokeili minuakin, muttei läheskään niin pahasti kuin kaikkia muita. Vanhempani saavat käsitellä sitä, mutta he ovat joutuneet voittamaan orin luottamuksen vaikeimman kautta. Kaikki ystäväni ja jopa valmentajani, jotka ovat yrittäneet kavuta orin selkään, ovat joutuneet pettymään suuresti. Siispä olen jumissa hevosen kanssa, jonka liikutuksesta joudun vastaamaan lähes yksin, oli tilanne mikä hyvänsä. Mutta en valita, sillä Fury on mielestäni upea.
Ratsastan orin aika nopeasti vain läpi, jonka jälkeen lähden vielä pihalle kävelemään. Fiia lähtee talliin varustamaan vuokrahevostaan. Vedän kaulukseni ylemmäs ja suoristan Furyn kävelytysloimea, jonka jälkeen lähdemme yhdessä kiertämään lyhyen valaistun maastolenkin. Ensi keväänä meidän olisi tarkoitus aloittaa yhteinen kilpauramme. Olisimme olleet periaatteessa jo tänä vuonna valmiita kilparadoille, mutta halusin edetä Furyn kanssa vähän rauhallisemmin. Lopulta palaamme tallin eteen ja talutan Furyn sisälle sen omaan karsinaan. Kukaan muu ei voisikaan kuvitella hoitavansa Furya vapaana karsinassa, mutta tiedän ettei se satuta minua. Fury ei enää viime aikoina ole kiukutellut minulle oikeastaan ollenkaan. Muille kyllä senkin edestä. Minun on pakko kuitenkin keksiä jokin keino saada Fury sietämään muutamia muitakin ihmisiä, sillä tulevaisuudessa itselläni on edessä enemmänkin ulkomaanreissuja, jolloin Furyn pitäisi päästä ihan kunnollakin liikkeelle.
|
|